RAKKAUSLOMALLA SAIMAALLA

hunajaista saimaa holiday clubhunajaista olearyshunajaista masomojito hunajaistahunajaista saimaahunajaista rakastuneethunajaista holiday club saimaa rakennushunajaista saimaahunajaista poro hotelli saimaahunajaista potkukelkat saimaahunajaista saimaa holiday club villashunajaista pato imatrahunajaista valtionhotelli imatrallahunajaista imatrankoskiimatra hunajaista valtionhotellihunajaista matti imatrahunajaista valtionhotelli imatrahunajaista imatrankoski pyorrehunajaista mattihunajaista holiday club saimaahunajaista kylpytakithunajaista hotellihuonehunajaista angry birds puisto saimaahunajaista agry birds puisto holiday club saimaahunajaista rakkaus matti

Joskus on olo, että ansaitsee irtioton arjesta. Tällä kertaa oli olo, että ansaitsimme irtioton arjesta kertaa kaksi. Kaksi keväästä riehaantunutta, kaksi yötä Saimaan rannalla. Matkaa hotelliin kolmen tunnin ajon verran, mutta kyllä kannatti! Matkalla luukutimme ysäritechnoa ja räkätimme ääneen, aurinko paistoi hymyjemme kanssa kilpaa.

Olen käynyt Imatralla ennenkin, mutta tämä Holiday Club Saimaa ihastutti hotellihuonekuvillaan ja päätös määränpäästä tehtiin sen perusteella. Odotus todentotta palkittiin, huone oli aivan ihana ja pöydällä tuoksui tuoreet leikkokukat. Miten suuri vaikutus sillä onkin, missä majoittuu. Kyllä romanttisella lomalla pitää satsata huoneeseen, eikö vain!?

Huone oli siisti, suuri ja viihtyisä. Sadesuihkun alla pestiin työviikon pölyt pois ja siirryimme kylpylämoodiin. Paljon huvia saimme kylpytakeissa raahustavista hotellivieraista, itse koen kylpytakissa koikkeloimisen jotenkin pöllöksi julkisella paikalla. En tiedä miksi!

Perjantaina kävimme syömässä pitkällä kaavalla ja niin että navat paukkuivat. Keilahallissa sitten sulateltiin raskaat hampparit ja pihvit. Pääsin itse keilamaan sitten lukioaikojen. Pelikumppania ihmetytti vasemmalle kaartuva kierteeni ja suuremmoiset (lue sarkasmini) keilaustaitoni. Toisaalta nämä jutut ovat niin mahtavia…voi olla hölmö oma itsensä toisen seurassa. Ei tarvitse esittää mitään ja on niin hyvä olla kuin vain voi.

Aamuyön pikkutunneilla pohdimme miten jännää aikaa elämme ja vähän taisin siinä herkistyäkin. Kevät on niin täällä, rinnassa roihuaa.

Olen ennenkin miettinyt miten näitä juttuja tänne uskallan jakaa, sillä menetyksen pelko on olemassa…mitäs jos kaikki meneekin mönkään? Mutta optimistina ajattelen: syteen tai saveen. Ja koska miellän teidät lukijat tietyllä tapaa ystävikseni, uskallan avautua. Olen onnellinen. Ihan hemmetin onnellinen. Me olemme onnellisia.

Niin…me…

Ei ole aina ollut helppoja päiviä. Varmasti muistatte avautumiseni erosta ja tunnemyllerryksistä. On käsittämätöntä huomata heräävänsä eloon ihan uudella tapaa. Ja se kuulemma näkyy minusta ulospäinkin. Uuden suhteen luominen vanhojen tuhkien päälle on iso prosessi, mutta kyllä minä klisheisesti nousen kuin Felix lintu. Tiedän sen. Olen jo noussut.

Nyt on käsi mihin tarttua, ja ihminen rinnalla jonka kanssa kaikki on vain niin mahtavaa. Muu maailma katoaa ympäriltämme. Saako vielä hehkuttaa enemmän??? 😉 Ja jos sitten lopulta kaikki ei sujukaan pitkällä kaavalla…olkoon niin. Haluan miettiä silti vain tätä hetkeä.

Näissä hullaantuneissa fiiliksissä heräsimme aurinkoiseen aamuun Imatralla ja kyllä, sujautimme ne kylpytakit päälle ja läpsyttelimme tohveleilla kylpylöimään. Itse kylpylä oli mainio, ihana hämärä valaistus auttoi keskittymään vain omaan rentoutumiseen ja vedessä vellova lapsimeri ei millään tapaa haitannut.

Altaissa lihakset saivat sellaista rentoutusta mitä olin pitkään kaivannut. Olo oli raukea ja mietimme jo syömään lähtöä…kunnes…(halleluja) löytyi rappuset taivaaseen. 😀 Kylpylän yläkerrassa on aikuisille tarkoitettu saunamaailma ja pitihän se käydä tsekkaamassa. Suolasauna, höyrysauna, mökkisauna, jääsammio ja ”järviallas” olivatkin sitten niiiiiin mahtavat, että ensi kerralla passaan koko allas-alueen ja länttään pyllyni suoraan saunamaailman lauteille.

Ennen kotiinlähtöä tsekkasimme kosken ja Valtionhotellin. Voihan jugend, tuo paikka jaksaa minua aina ihastuttaa. Miksei tuollaisia taloja enää tehdä! Koitan aina napata sisustusinspiraatiota ja värivinkkejä noista kohteista.

Kävimme myös hotellin kutsumina Angry Birds-huvipuistossa. Kyllä. Me kaksi aikuista siellä leikkimässä ilman lapsia. Kuulostaa juurikin niin pöljälle, mutta kyllä meillä oli hauskaa! Sain huvitettua erään samaan tilaan sattuneen perheenäidinkin päivää vaahtomuovikuutioaltaassa. Lähti meinaan sukka irti! Kirjaimellisesti 😀 Tuo pirun hyppypaikka ilmeisesti ottanut asiakseen syödä ihmisten sukkia (ja minulta meinasi lähteä housutkin) :DDDDD

Aivan mahtava viikonloppu ja mikä parasta kuin ajella kohti kotia hymyssä suin ja käsi kädessä. <3

 

 

Continue Reading

HERKKÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ (JA TAAS SE AVAUTUU)

hunajaista siiri lastenvaatteet muoti vimma hunajaista siiri vimma mekko uutuus hunajaista siiri vimma mekko hunajaista siiri vimma-mekkohunajaista vimma legginsithunajaista siiri tyohuone vimmahunajaista vimma uutuushunajaista riikka vimma

Bloggaaminen on jännä harrastus tai juttu toisinaan…

Kuvia ottaessa on usein visio siitä mitä teksti tulee olemaan, ja lopulta lopputulos on ihan eri. Näitä eilisiä Siirin kuvia otin sillä silmällä, että olin aivan ihastunut näihin Vimman saatuihin lastenvaateuutuuksiin. Mutta koska elän nyt valtavan voimakasta pohdiskeluvaihetta elämässäni, tuli avautumisolo. Olen maannut kaksi päivää kuumeessa sängyssä ja…noh…ajatuksille on ollut tilaa.

On ihanaa kun blogistani pidetään sen sisustusjuttujen vuoksi, mutta tosiasia on että sisältö on nykyään paljon muutakin. Erään kommentin myötä mietin, pitääkö minun tehdä tätä jollekin ryhmälle vai itselleni kuten blogin syntyvaiheessa. Koska olen ihminen, mielenkiinnonkohteet muuttuvat ja elämä vie kohti uusia tuulia. Se väistämättä näkyy täällä. Se mikä blogiani vei eteenpäin alkumetreillä oli valtava innostus uuteen kotiin, nykyään voin rehellisesti sanoa olevani hieman hukassa. Hukassa siinä mielessä, että koen sisustusjuttujeni syntyneen elämän keskellä, ja ehkä kodin muutos näkyi ennen siellä perhekuvien taustalla. Nyt tilalla on elämänmuutoksen läpikäyminen, yksinolemisen opettelu…lapsesta erossa oleminen. Blogiini päätyy paljon enemmän pohdiskelua ja elämän tummempia sävyjä. Joinakin päivinä on vain vaikeaa kirjoitella diy-ideoista tai pääsiäisaskarteluista kun sydän on tietyllä tapaa särkynyt. Ymmärrättekö mitä tarkoitan. Jotkin asiat tuntuvat liian pinnallisille.

Mutta hei, on ihanaa kun tajuaa, että voin tehdä tätä ensisijaisesti itselleni – edelleen! Lukijana saat päättää jatkatko lukemista vai et, mutta uskon rehellisyyden ja ns elämänmakuisuuden tuovan syvyyttä blogiini mitä puhtaasti sisustukseen painottuvista blogeista puuttuu. Blogini ei ole vain sisustusta, se on minun kotini, elämäni. Pidän itse siitä fiiliksestä kun olen päässyt kurkkaamaan monen sisustusblogin takana olevien persoonaan, se tuo ihan erilaista motivaatiota palata blogiin uudelleen ja uudelleen.

Myös se, että vietän nykyään paljon enemmän aikaa itsekseni ei motivoi kaivamaan kameraa esiin. Kuitenkin itselleni kuvaamisessa on tärkeintä hetkien taltioiminen, en tiedä onko yksinäisissä hetkissäni mitään taltioimisen arvoista. Toki voin luvata että kevätauringon myötä aina tulee se innostus puhtaaseen kotibloggaamiseen uudelleen, valoa kun on pitkästä aikaa. On jo, mutta tiedätte mitä tarkoitan…se ikkunoista tulviva häikäisevä lämmin valo.

Palautteen antaminen on ihana asia, ja se että joukossa on myös rakentavaa tai negatiivista palautetta on normaalia. Toivon silti, että lukijat muistaisivat sen, että tämä ei ole aikakausilehti. Juttujen takana on yksittäinen ihminen, jolle tämän kaiken tarvii olla mielekästä. Mutta jos business-ajattelun kautta tekisin tätä juttua, olisi lopputulos erilainen. En halua tehdä blogistani liian aikakausilehtimäistä – se ei ole vain minun juttuni. Pystyisin siihen kyllä jos haluaisin.

Koska on ystävänpäivä, haluan juuri kirjoittaa näistä jutuista. Ja kiittää kaikkia Hunajaisen lukijoita jälleen kerran siitä, että olette olemassa ja olette seuranneet tämän blogin matkaa, osa jo vuodesta 2010 lähtien. Pitkälle ollaan tultu ja voi mitä fiiliksiä olen elämästäni täällä jakanutkin. Satuin etsimään ystävänpäivään sopivaa kuvaa blogini kuvien joukosta ja täytyy sanoa…kuvien selailu herkisti. Ei siksi, että siellä on Ville. Vaan siksi, että on ihanaa pitkästä aikaa nähdä omia kuviaan etäämmältä…tajuta, että olen minäkin monta kertaa onnistunut kuvien valkkailuissa.

IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ LUKIJOILLENI <3

toivoo Riikka ja Siiri

PS. Ja käykää nyt kurkkaamassa nuo ihanat kukkamekot Vimman kaupasta. Niin sisustuksessa ja vaatteissa on mahtavaa mennä runsaampaa tyyliä kohti. Mustavalkoinen aikakausi julistettakoon päättyneeksi!

Continue Reading